maanantai 15. joulukuuta 2014

Orjuus Ei Koskaan Kuollut, Se Vain Reformoitui (#uusorjuus)

Mikä on yhdistävä piirre kansainvälisen orjuuden ja kapitalismin välillä?

Yksi sana: Velka.



Maailmalla tämä toteutaan siten, että uhri saadaan hankkimaan velkaa, jonka maksamiseksi hänen täytyy osallistua työhön josta saa vähän tai ei lainkaan rahaa. Kapitalistisessa yhteiskunnassa puolestaan tärkeinä osina ovat pankit; niiden tarkoituksena on käyttää rahavaltaa sitomaan yksilö järjestelmäänsä yhtä tiukemmin.

Kolmesta miljoonasta vapaasta työpaikasta, alle 20% vaatii 4 vuoden koulutuksen.
Me lainaamme rahaa jota meillä ei ole, lapsille jotka eivät voi maksaa sitä takaisin
jotta he voivat kouluttautua töihin joita ei ole. - Mike Rowe 

Anti-slavery intenationalin johtajan (Aamulehti 8.7.2014 haastettelu) Aidan McQuaden vahvistaa tämän satoja vuosia kestäneen perinnön, jota vieläkin käytetään orjuuden moottorina, samoin, hänen mukaansa ei ole juurikaan uusia tapoja orjuudella, mutta siitä yhä kärsivät heikossa asemassa olevat, haavoittuvaisimmat ihmiset. Luokkatietoisuus näkyy tässä selvästi; heidän yhteisönsä on syrjitympiä eikä kotimaa pysty suojelemaan kansalaisiaan tehottomuuden tai korruption vuoksi (vähän kuten Suomessa). McQuadea ärsyttää se, miten yhä useammat tietävät orjuudesta, mutta silti asialle ei tehdä mitään. Miksi ei? Siksi että yhä useammat valtiot hyötyvät siitä että suuri osa heidän taloudestaan on sidottu kansalaisten pakkotyöhön.

Kuulostaako tutulta?

Todellakin, myös yhä useamman suomalaisen kohdalla, joka on mm. "kuntouttavassa työharjoittelussa" tai muussa kiertoteitse ilmaistussa orjuudessa, tämä tosin on vain pienin muutoksin yhtäläinen asia. Myös matalapalkka-alat voidaan ruveta laskemaan tähän - sillä sen verran monta keinoa kapitalisti on ihan itseluomiensa olosuhteiden pakosta luonut, jotta saisi sitten oivan keinoin kiertää työvoimalakeja, ja vielä hyötyä niistä.

Ja kuten kansainvälisessä orjuudessa, köyhyys eestää ihmisiä karkaamasta. Lainat ovat yleisiä ihmiskupassa ja ne siirtyvät vanhemmilta lapsille - aivan kuten vähäosaisuus Suomessa.

The Atlantic-lehden mukaan orjia on enemmän kuin koskaan aiemmin maailmassa. Jos aikoinaan plantaaseilla oli puuvillapeltojen äärillä neekeriorjia, 350 vuoden aikana 13,5 miljoonaa, on niitä nykyisin puolet enemmän. Ja myös näiden kohdalla kyse on siitä, että he kärsivät periutytvästä velasta.

Tämä kaikki tosin on täysin järjetöntä, mutta koska lobbarit ovat päättäjinä, niin minkäs teet - tällöin kansallinen etu tulee vasta kapitalistin edun jälkeen.

Orjatyön hinnasto

Ote blogista:

Kaupunki siis myy kuntouttavassa työtoiminnassa olevien työpanosta yksityisille ja yrityksille. Yksityiset saavat orjan kympillä tunniksi ja yritykset kahdella. Autot pestään, pienkoneet huolletaan ja polkupyörien kumit paikataan tarkan hinnaston mukaan. Jos työtön joutuu matkustamaan työn takia omalla autolla, niin kaupunki rahastaa siitä 45 senttiä kilometriltä. 

Kaikki tämä raha tulee kaupungille eikä se työt tekevä kuntoutettava näe siitä vilaustakaan. Hän saa vain Kelan työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen. Tämänkin kulukorvauksen maksaa Kela. 

Yksityiselle myyty kuntoutettava työtön tuottaa tunnissa kaupungille saman verran kuin hän itse saa Kelalta päivässä. Yritykselle työtä tekevä tuo kaupungin kassaan rahaa kaksi kertaa oman päivittäisen kulukorvauksensa verran tunnissa. 

Tämä on pelkästään työstä kaupungille perittävä korvaus. Sen lisäksi työtön tuottaa kaupungille selvää rahaa 10,09 euroa päivässä valtion työllistämiskorvauksena. Suurin hyöty tulee vapautumisesta kaupungin osuudesta työmarkkinatukeen. Kaikkein heikoimassa asemassa olevat pitkäaikaistyöttömät kantavat merkittävän vastuun kaupungin talouden tasapainottamisesta. 

Orjakauppa on niin kannattavaa, että se ei yhtä vastaan hangoittelevaa änkyrää kaipaa. 

- Todellakin, kansaa vedätetään hyökkäämällä juuri sen luokan kimppuun, joka lukeutuu suurimpaan yhteiskuntaluokkaan (kansallisiin työläisiin), mutta koska he ovat työttömiä (työläisten reservi) ei heillä ole mitään suojaa riistäjiä vastaan. Tästä syystä eliitti onnistuu vedättämään kansaa, tyyliin "toinen käsi pesee toisen" (kapitalisti potkii pihalle, ja molemmat tahot ottavat takaisin sisälle, joskin vain orjana tällä kertaa). Jos siis normaalisti kansa maksaa veroja omaksi turvakseen - mikä on täysin oikein, ja haittaa vain sikamaisen röyhkeää kapitalistiriistijää koska ei voi käyttää toisen puutetta hyväkseen - niin tällä kertaa nämä työtätekevän kansan verovarat ohjataan kansan itsensä orjuuttamiseksi! 

Kapitalismin moottoreina toimivat pankit - he ovat niitä jotka velkoja myöntelevät ja korkoja kiskuroivat. Mutta se tietenkään ei ole ainoa tapa - sillä jos kansallinen kapitalisti vääristää kilpailua orjatyöllä, niin kansainvälinen omaa myös metkunsa - ovathan nyt velan antajat, ja niistä vakuuksia nyhtävät pankit kuitenkin se kapitalismin sylttytehdas. 

Kansainvälisille pankeille miljardisakot valuuttamarkkinahuijauksesta


Näin ollen, velka on se jota meidän rahamme on, velka on myöskin se jolla orjuutetaan eri maissa.

Eräs olennainen huomio on siinä, miten pikavippiyhtiöt ovat kapitalistien verikoiria - pikavelkayhtiöt - jotka käyttävät mestarillisesti ihmisen hätää hyväkseen ja syöksevät hänet säälimättömän koronkiskonnan kiirastuleen:

Laillisesti ryöstetyt


Eikä liene suurikaan yllätys, että näillä puolestaan on kytköksiä perintätoimistoihin, jotka taas omaavat kytkökset kansainväliseen kapitalismiin.

Vippifirmoilla kytkyjä perintäyhtiöihin


Pakoon vaikeita kysymyksiä


Summa summarum: Ne ovat meitä vastaan kansainvälisessä rintamassa, ja jos me emme ole niitä vastan kansallisessa rintamassa, ne voittavat.

Entä miten hyvin kapitalismille ominainen pääoman keskittyminen sitten palvelee hyvinvointia?

Näin tuloerot vaikuttivat Suomen talouskasvuun


Entä, mikä taas on vastalääke tälle kapitalistiselle velkaorjuudelle?

Niitä on useampi kuin yksi, mutta eräs tärkeimpiä vastalääkkeitä lamaa ja yksikön velkaa vastaan on:

Kansalaispalkka. 

Se on suoranainen anti-teesi, kapitalistiselle vaihtoehdolle, nimeltä kansalaisvelka.

Lue myös:

Filosofi Lazzarato: Elämme velkataloudessa, joka lamaannuttaa toiminnan


Ei kommentteja: